Digitalisaatio on tullut ja muuttanut maailmamme! Jo pienetkin vauvat altistuvat sen vaikutuksille vanhempiensa ja heidän käytöksen kautta. Ruudut eivät ole sinänsä pahoja, vaan ilman niitä elämämme olisi paljon hankalampaa. Mutta se, miten niiden suhteen toimitaan ja onko niihin käytetty aika muulta pois, ovat relevantteja kysymyksiä.
Digiaika tuo paljon haasteita lapsen elämään! Lapsi tarvitsee vanhemman apua mm. sen suhteen, ettei ylikuormittuisi digitalisaation takia, osaisi irrottautua välillä siitä ja tehdä muita asioita sekä oppisi käyttämään niitä oikealla tavalla.
Digiajan positiiviset vaikutukset lapsen elämään
Digitalisaation avulla yhteydenpito ja tiedonkulku on lisääntynyt ja helpottunut. Esimerkiksi koulun ja kodin välinen yhteistyö on helpompaa sen ansiosta. Mutta älylaitteiden avulla ylläpidetty viestintä ei saa korvata aitoa vuorovaikutusta, jota lapsi tarvitsee kehittyäkseen!
Yksinäisenkin lapsen on mahdollista saada sosiaalisen median kautta kavereita ja ystäviä, jos häntä ei ole huolittu mukaan saman kylän kaveripiiriin. Hyvä samanhenkinen sydänystävä toiselta puolelta maapalloa ja puhelimen päässä, on parempi, kuin totaaliyksinäisyys ja poissaolo oman asuinseudun kaveriporukoista.
Silti lasta/nuorta tulee rohkaista etsimään kavereita myös lähistöltä tai vähän matkan päästä esimerkiksi harrastuspiirien kautta, koska parasta lapselle olisi saada viettää aikaa ystävien ja kavereiden kautta kasvotusten.
Netin ja sosiaalisen median kautta voi myös saada itsetunnolleen vahvistusta löytämällä samankaltaisia muita lapsia/nuoria ja tultuaan hyväksytyksi niissä piireissä. Hyvä esimerkki tästä on japanilainen populaarikulttuuri ja sen faniporukat.
Oppimispelit voivat innostaa sellaisiakin oppilaita oppimaan, joita ei koulunkäynti muuten innosta. Samoin liikuntapelit voivat saada lapsen liikkumaan ikään kuin huomaamatta.
Pelaaminen hyödyttää tutkitustikin monin tavoin. Siitä voit lukea lisää MLL:n artikkelista.
Positiivisia puolia on muitakin, mutta siinä joitain mainitaksemme. Kannattaa oman lapsen kohdalla minimoida digitalisaation haitat ja keskittyä sen sijaan ottamaan siitä hyödyn irti, koska halusimme tai emme, tulemme elämään sen kanssa aina!
Tunne lapsesi ja miten digimaailma vaikuttaa häneen!
Ruutuaikaa tärkeämpää on kysyä: Onko hänellä muita harrastuksia ja minkä verran? Osaako hän olla välillä rennosti? Millainen persoona ja temperamentti hänellä on ja muuttuuko hänen käytös esimerkiksi pelaamisen jälkeen, kerrotaan Aivosäätiön artikkelissa.
Ylikuormittuminen digitalisaatiosta johtuen on täysin yksilöllistä eli täytyy tuntea oma lapsensa ja hänen sietokyky tässä asiassa. Lapsen käytöksen ja vuorovaikutuksen perusteella voi pohtia, minkä verran ruutuaikaa tai pelaamista on omalle lapselle ok.
Onko lapsesi osoittanut joskus ylikuormittumisen merkkejä digitalisaatiosta johtuen? Millä keinoilla voisit ennaltaehkäistä sitä?
Teksti: Anne-Mari Valta
