Teksti: Anna-Leena
Ennen kaikki oli paremmin, vai oliko sittenkään? Jokaiselle vuosikymmenelle mahtuu neuvoja, jotka ihmetyttävät ja huvittavat seuraavia sukupolvia. Keräsimme tähän artikkeliin ”parhaita paloja” menneiden vuosikymmenten kasvatusneuvoista.
Varo ajatuksiasi
1910-luvulla raskaana olevia äitejä neuvottiin varomaan ajatuksiaan, paljastaa goodhousekeeping-sivusto. Neuvo perustui uskomukseen, jonka mukaan ikäviä ja rumia ajatuksia ajattelevalle äidille syntyisi ruma lapsi. Myös äidin tunnetilan ajateltiin vaikuttavan suoranaisesti lapseen, tai pikemminkin lapsen ruokintaan: äitejä neuvottiin olemaan imettämättä, jos he olivat vihaisia, sillä vihaisena syöttämisen uskottiin aiheuttavan lapselle koliikkia.
Vältä läheisyyttä
Huffingtonpost-sivuston artikkelissa kerrotaan, että 1920-luvulla vanhempia neuvottiin välttämään lasten tarpeetonta koskettelua: ”Älä koskaa halaa tai pussaa (lapsia). Älä anna heidän istua sylissäsi. Jos pakko, anna yksi pusu otsalle, kun he toivottavat hyvää yötä. Kättele lapsia aamulla”, vanhempia ohjeistettiin. Onneksi nykyään tiedetään, että lapsia ei voi pitää liikaa sylissä. Vai näetkö sinä itsesi kättelemässä lastasi aamulla?
Tupakointia vain rajoitetusti
Vielä 60-luvulla ohjekirjoissa neuvottiin, että raskaana oleva äiti voi hyvillä mielin polttaa puolikkaan savukeaskin päivässä, selviää samaisesta Huffingtonpostin-artikkelista. Nykyään tupakointia ei suositella missään vaiheessa raskautta, sillä sen tiedetään vaikuttavan negatiivisesti syntymättömän lapsen terveyteen.
Liian pitkä kylpy aiheuttaa hikoilua
Oletko joskus miettinyt, millaisia kasvatusohjeita isovanhempasi tai heidän vanhempansa saivat? Vuonna 1947 julkaistu kasvatusopas ”Nuoren äidin kirja” antaa pienen makupalan neuvoista, joita vanhemmille jaettiin 75 vuotta sitten. Muun muassa kylvetykseen oli 40-luvulla tarkat ohjeistukset, ja kirjasta selviää, että Iltakylvyn rentouttavaa vaikutusta ei selvästikään arvostettu yhtä paljon kuin nykyään:
”Ensimmäinen kylpy saa kestää vain 3 minuuttia. Pienokaisen kylvetys ei saa myöhemminkään kestää yleensä 5 minuuttia pitempää aikaa. Jos lasta pidetään liian kauan lämpimässä kylvyssä, se väsyy. Kylvetyksen jälkeen se makaa hiljaisena vuoteessansa eikä enää tyytyväisenä liikuttele käsiänsä ja ja jalkojansa kuten tavallisesti, vaan voi hikoillakin.”
Myös kirjaan kootut vauvan ruokavalioon ja imetykseen liittyvät ohjeistukset herättävät nykytietojen valossa ihmetystä:
”Ensi kerran lapsi asetetaan rinnoille tavallisesti vasta 12-14 tunnin kuluttua, kun se tulee levottomaksi ja kirkuen ilmaisee olevansa nälkäinen.”
Nykyään vastasyntynyt vauva sujautetaan heti ihokontaktiin äidin syliin ja imetys pyritään käynnistämään mahdollisimman pian syntymän jälkeen.
Tämän hetkisten lastenneuvolan ravitsemusohjeiden mukaan sokeria ei suositella lapsille ollenkaan ensimmäisten kahden vuoden aikana, sillä tiedetään, että lapsen ruokatottumukset kehittyvät ensimmäisten vuosien aikana. Sokeria suositellaan vältettäväksi myös hampaiden terveyden vuoksi. Toisin oli 40-luvulla:
”Aivan vastasyntynyttäkin aletaan nykyisin ruokkia maidon ja kauraliman sekoituksella jo heti alusta lähtien. Limakeite sekoitetaan keittämättömään maitoon ja siihen pannaan myös tarvittava sokerimäärä. Sokeriprosentin lisäämiseksi käytetään joko tavallista sokeria, maitosokeria tai erikoista ns. ravintosokeria. Sokeria käytetään tavallistesti 5%.”
Mille nykyaikaiselle kasvatusneuvolle sinä uskot omien lastesi naureskelevan tulevaisuudessa? Mikä on kummallisin kasvatusneuvo, jonka sinä olet saanut?
Lähde: Nuoren äidin kirja, Armas Ruotsalainen, 1947, Werner Söderström osakeyhtiö.
